Runoja lapsille

talkkio.blogspot.fi

Aa tuuti, nukkevauva,
älä itke suotta.
Lupaan sulle leipää antaa,
maitoakin juottaa.
Vai torttuako antaisin,
vai vispikermaa sulle?
Kas, rakkain nukkelapsosista
sinä olet mulle.

***

Autossa puput ja nallet,
matkalla maailmalle,
matkalla maailmalle.

Kissa possun selässä pelätä taitaa,
kun possu puuskuttaa pallon laitaa,
matkalla maailmalle.

Tahdomme, tahdomme mukaan,
kiekuu kukko, haukkuu hauva.
Tänne ei jää kukaan,
matkalla maailmalla.

Lintuäitikin pyörillä heiluu,
linnunpojat kyydissä keinuu,
matkalla maailmalla.

***

Ei veljistä ole kuin kiusaa,
olen huomannut sen.
Jos vaikka joku nukke on poissa,
hän on syyllinen.

Vaan entäs jos sattuis niin,
että veli vietäis pois.
Niin sen jälkeen varmaan en
koskaan nauraa vois.

***

En minä linnassa asunut suotta sanoi Haarniskahaamu,
kun täytti tuhat vuotta.
Voi kun pääsisi synttäreille,
jossa ois tuoretta pullaa meille.
Mehu loppui jo vuosia sitten
ja piparit jaettiin turisteille.

***

Hiljaa hiippailee pieni haamu.
Ennen kuin koittaa aamu,
se kurkistaa katolle, verannalle,
komeroihin ja talon alle.
Keskiyöllä se kalisuttaa
peltipurkkia
ja hädin tuskin uskaltaa
peiliin kurkkia.
Se tulisi kai vähän rohkeammaksi,
jos pieniä haamuja olisi kaksi.
– Pia Perkiö –

***

Hyvää yötä, hyvää yötä,
näe kultaunta.
Kuinka suuri, kaunis on
sadun valtakunta.

***

Kaikki lapset, jotka leikkivät yksikseen,
saavat leikkitoverin vierelleen.
Hän on kanssasi, vaikka häntä ei näy,
hän sinunkin viereesi leikissä käy.
Ei kukaan häntä kuule, ei kukaan nää,
tuota tuntematonta ystävää.
Mutta läsnä hän on, sillä minnekään
ei jätä hän lasta yksinään …
… ja kun aika on mennä nukkumaan,
anna unen tulla, ole huoleti vaan.
Hän on luvannut, ettei tietenkään,
jätä lelujasi yksin pimeään.

talkkio.blogspot.fi

***

Koulutietä kulkiessas,
nalle, aina muista,
ettei kadun jäätiköllä
takatassut luista,
ettei kynä putoa
ja ettei kirja puutu,
ettei kiltti opettaja
syyttä suotta suutu.

***

Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan.
Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.
Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.
Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille,
oppii olemaan huomaavainen.
Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.
Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden.
– Ronald Russell –

***

Maan alla on matojen makuuhuone,
musta, hiljainen tupa.
Siellä on hiirenvarpaisilla
hipsuttelulupa.

Samettipeittojen alla nukkuu
toukkien hiljainen suku.
Unessa jo säteilee
perhosensiipipuku.
– Hannele Huovi –

***

Melkein meidän pihasta alkaa suuri maailma:
Metsä pilven korkuinen, lampi meren laajuinen.
Pihapolku koivikossa pian häipyy kadoksiin.
Kaarnavene lammikossa kelluu näkymättömiin.
Outo suuri maailma on heti portin takana.

***

Merirosvo asuu sängyn alla,
oven takana aaveita on.
Lohikäärme istuu ikkunalla,
mielikuvitus mittaamaton.
Sinä kummastelet pilven teitä,
kuiskaat korvaani salaisuuden.
leikkaat paperista enkeleitä,
lapsenuskoasi ihmettelen.
Tämä elämä on sinun, ei kenenkään muun,
pieni poikani heinäkuun.
Tämä elämä on sinun, lainaksi vain
Sinut vierelleni sain;
Sinä katsot niin avoimin silmin,
vailla epäilyksen häivääkään.
Sinun maailmasi on niin kaunis väreissään.
Kun on tullut sinun aika mennä,
taakse jättää leikit huolettomat,
lennä rohkeastki, poika lennä!
-Kädet suuret meitä kannattavat.
– Pekka Simojoki –

***

Miten tietää hammaskeiju milloin tulla kannattaa?
Miten se voi tietää sinne tyynyn alle kurkistaa?
Tuskin se nyt kuitenkaan käy meillä joka yö,
oishan siinä keijullekin liian raskas työ.

Kuitenkin, kun maitohampaan laitan tyynyn alle,
se yöllä sieltä katoaa, eikä tiedä edes nalle,
miten keiju hampaan vie, sen mihin kuljettaa.
Se hampaan maksaa kuitenkin: mua markka odottaa.

***

Naapurin pihalla kerrottiin,
että pienet lapset on tehty niin,
että vettä ja jauhoja sotkettiin
ja taikina lapseksi muovailtiin.
Sen jälkeen uunissa paistettiin
ja sitten vain elämään käskettiin.
Se on rakennustarvike pakkaus,
jonka päällä on teksti: rakkaus.
Siitä miljoonat lapset on valmistettu,
siitä kaikki kaunis on rakennettu.
Siitä onni koteihin asennettu.

***

Naurat ja taputat käsiäsi,
hymyilet ja siristät silmiäsi.
Minä olen sinun isäsi, minä.
Sinä minun lapseni, juuri sinä.

***

Nukkemaisen nukkevellin
nukkevauvalleni keitän.
Nukensuukoin häntä hellin,
nukenpeittoon käärin, peitän.
Täytän pienen nukenkipon,
siitä nukkemaidon annan.
Puen päähän nukenpipon,
ulos nukenvaunuun kannan.
– Kaarina Helakisa –

***

Onko sun ystäväsi koira vai nalle,
illoin kun kaivaudet peittojen alle?
Tai ehkä kissa, niin pehmeä, sievä,
puolet sun tyynystä vievä.
Hoivaile ystävääsi, kuiskaile vaikka:
’ Täällä ei mörköjen oo kotipaikka.’
Rapsuta korvia, hellästi halaa,
ystäväsi luo joskus päivisinkin palaa.
– Marita Lindquist –

talkkio.blogspot.fi

***

Olipa kerran pikkuinen noita-akka,
jolla oli pikkuinen noitavakka.
Vakassa sillä oli noitapilli
ja pillissä noitasävel villi.
Kun noita puhalsi pilliin kerran,
satoi karamellejä tonnin verran.
Kun noita puhalsi kertaa kaksi,
kasvoi kissa taloa suuremmaksi.
Kun noita kolmasti soitti,
niin uni kaikki voitti.
Noita pani pillinsä vakkaan,
sillä uni tarttui myös noita-akkaan.

***

Olipa kerran pikkuinen peikko,
sellainen karvainen hupaisa veikko,
jolla oli suopursut korvissaan
ja elämän riemua varpaissaan.
Se osasi nauraa auringolle,
sadepilvelle, kasteelle, kuutamolle.
Iloinen pilke silmissään
se teki omia retkiään.
Lapset sen tuntee, mä luulen niin
ja yhtyy sen peikon kujeisiin.
– Vuokko Paavilainen –

***

Olipa kerran tyttö,
jonka vaatteet olivat illalla huiskin haiskin
ja aamulla sikin sokin.
Kun Nukku-Matti kulki niiden ohitse,
hän huokasi ja sanoi:
Siinä ne taas ovat,
Mekko Mykkyrä,
Paita Pakkura,
Pöksyt Pökkyrät,
Liivi Lituskat,
Kengät Kolin-Kolin
ja Myssy Missä-Milloinkin.

***

On jalka niin pieni
pihapoluille astuu
Ja joskus niin käy
vielä housutkin kastuu
On lapsen elämä huolia vailla
ja kädetkin huiskii
perhosen lailla.

On silmissä säihkyä
elämän uuden
Ja nenässä tuoksua
sivutuulen
On ihmettä monta
niin uskomatonta;
perhosta, kärpästä
vallatonta

Vähän pistelee kivet
jalkojen pohjaa
Taivaan enkeli lapsen
kulkua ohjaa
Ei ole huolia
apsosen tiellä
on lähellä koti
ja äitikin siellä.

***

Pieni kalamies

Keinu, pieni kalamies
unten lainehilla,
tuuli yöllä verkot täyttää
onnen ahvenilla.

Nouse unilinnun selkään
taivaan apajilla,
pienet tähtikalat leikkii
sinilainehilla.

Taivaan kultalaiva kulkee
pilvisaaren rantaan,
paina pieni kalamies
pääsi kultasantaan.

Äiti laulaa unilaulun
suukon sulle antaa,
pienen pojan uupuneen
omaan tuutuun kantaa.

***

Pikkupeikko, takkutukka,
pitkähäntä, risasukka.
Istuu itkee kannon päässä,
pienet varpaat aivan jäässä.

Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan,
antoi vielä villatakin,
pani päähän tonttulakin.

Pikkupeikko, tupsutukka,
pitkähäntä, siistisukka,
istuu nauraa kannon päässä,
”Eipä ole varpaat jäässä!”

***

Pois alta, olen kiukkuinen,
kuin myrskytuuli hirmuinen,
enkä välitä linnuista,
en kissoista,
en suukoista,
en leluista,
en väreistä,
en äideistä.
Pois alta, olen kiukkuinen
ja puhisen ja pihisen.

Kun nurkassani murjotan,
toivon äidin sanovan;
– Tule kulta tänne,
niin minä lohdutan.

***

Pyama puhdas on ylle puettu.
Eihän enää ole nälkä eikä jano?
Iltasatu nallelle on jo luettu.
Nuku siis lapseni, Vain hyvää yötä sano.

***

talkkio.blogspot.fi

***

Rätinää, rytinää,
kolinaa, sähinää,
riehumista, hakkaamista,
kiltin olon lakkaamista.
____ on nyt suutuksissa,
niin kuin sähisevä kissa
ja kiljuu koko ajan; Ei!
____ potkii pöytää, seinää,
riehuu, huutaa puutaheinää,
vaan maailma
se kaadu ei.

***

Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä ja rakentaa majan puuhun.
Tahtoisin saada myös hopealaivan ja purjehtia kuuhun.

***

Tahtoisin tehdä puutarhan
Sinulle vartavasten
Sillä se on tarkoitettu
iloksi pienten lasten.

Koivut loihtisin prinsessoiksi,
kuuset hyviksi haltijoiksi.
Ja sellaisia kukkia jotka
tuutivat keijukaislapsia
minä kylväisin puiden alle
Niissä puissa kasvaisi satuja
ja hauskoja tarinoita
niissä olisi ilon marjoja
ja onnen omenoita.

Jos suojelusenkelin taimia
minä vielä jostain saisin
niin polkusi varret aivan täyteen
niitä istuttaisin.
Sen puutarhan portin lukitsisin
ja avaimet käteesi toisin
Kunpa ne suojelusenkelit
minä Sinulle antaa voisin!
– Hannele Huovi –

***

Taivas nukkuu tähtinensä,
kuu vain jatkaa työtä.
Isä lukee unisadun,
toivoo hyvää yötä.

***

talkkio.blogspot.fi

***

Te isot ihmiset ymmärtäkäähän,
voi pientäkin joskus ottaa päähän.
Voi lastakin väsyttää päivän työ,
ja häneltäkin huonosti mennä yö.
Voi raivari tulla ja palaa roppu
kun aina on kamala hoppu.

Ei murheet ole vain isojen alaa,
voi pikkuiseltakin pinna palaa.
Voi harmeja sattua aamusta asti,
niin että keljuttaa kamalasti.
Voi äiti huutaa ja ymmärtää väärin,
voi isääkin siepata ylenmäärin.
Voi päivä mennä pipariksi,
niin että on pantava ranttaliksi.

Siis: Koettakaa ottaa lapsenne lukuun,
kun kuulutte samaan heimoon ja sukuun,
ei aina paista ja ole kesä,
eikä kotikaan ole vain kilttien pesä.
Jos paha päivä on sulla ja mulla
niin annetaan kiukkujen tulla,
niin ei aina vallitse riita ja känä
ja pysytään muutenkin terveempänä!

***

Toivon, lapseni, että saisit
vapaana kulkea,
että koskaan et yrittäisi
portteja sulkea.

Toivoisin, lapseni, että saisit
nousta ja kukkia,
että koskaan en yrittäisi
tietäsi tukkia.

Toivoisin lapseni, mutta tiedän:
usein teen virheitä.
Sinä itse saat raivata tiesi.
Aina en ymmärrä.
– Anna-Mari Kaskinen –

***

Tule pienokainen mukaan,
pääset ’ silmät-kiinni ’-junaan.
Juuri iltahämärän laskeutuessa,
kaikkien lasten yöpukuun pukeutuessa.
’ Silmät kiinni ’-junan matkustajat,
näkevät unet kultaiset, ihanat.
Ihmeellisissä paikoissa käymme,
tähtien seassa varmast näymme.
Iloiset nauravar äänet tulevat uniin,
onnea on uskoa unijuniin.

***

Tänään sillä
oli prinsessahame,
ja jalassa
eripari villasukat.
Sillä oli kukkia
hiuksissa,
ja se hymyili
kauniimmin kuin
koskaan.
Ihmettelin mihin
se oli jättänyt siipensä.
Se näyttää keijulta,
ja tuoksuu vaniljalta.
Sen hiuksissa on
tähtipölyä, ja
sinistä kultaa.
Se on keiju, jota rakastan.

***

Uppo-Nallen naama oli mietinnästä soikea;
miksi toinen tassu vasen
ja toinen taas oikea?
Sitten se ratkaisun keksi
ja tuli iloiseksi.
Epäilystä asiasta eipä enää kellään;
oikealla tervehditään,
mutta vasemmalla hyvästellään.

***

Ämpäreitä, lapioita
rantahietikolla.
Hiekkatornin vieressä
on piste niin kuin nolla.
Askeleita, itikoita,
rantahietikolla.
Mahdottoman ihanaa
on pikkupoika olla.

***

Etusivulle