Joulurunoja lapsille

Ensimmäinen joulumatka

Olen pukin poroista nuorin,
ensi kerran matkaan lähden.
Saan kaulaani tiu’un hopeisen
ja otsaani tuikkivan tähden.
Olen ylpeä: minut valittiin,
moni iso ei pääse mukaan.
Vien lahjakuormani perille,
eikä lujempaa juokse kukaan!
Ihan vähän minua pelottaa,
kun me ollaan ulkona yötä
ja lennetään maailman ympäri
pitkin välkkyvää tähtivyötä.
Mutta pukki minua taputtaa
ja jäkälää antaa salaa.
Silti hauskinta on kumminkin,
ken emo taas kotona halaa.
– Tuula Korolainen –

***

Ensimmäinen vakuuttaa:
“Jos maltatte vain odottaa
vielä neljän viikon verran,
toki joulu saapuu kerran.
Ei pidä olla toivoton,
kohta viikko mennyt on.”

 Toinen liekki supattaa:
“Mielenne vain malttakaa.
Nyt ei sovi nahistella,
pipareita pihistellä.
Pian toinen viikko hujahtaa,
muut kaksi oottaa vuoroaan.”

 Kolmas liekki puhuu näin:
“Jo joulu hiipii tänne päin.
Kun valoani katselette,
sen tulosta jo iloitsette.
Pian viikko ohi vilistää,
jäljelle vain yksi jää.”

 Neljäs liekki lausuu:
“Nyt odotus on päättynyt.
Siis kerallani riemuitkaa.
Jo joulun juhla tulla saa.”

***

Harakan joulupuu

Harakka hankki mopedin
ja lähti oitis ajelemaan.
Lumi vain pöllysi solkenaan
kasaksi mopedin tarakkaan.
Oli näet talvi ja jouluaatto.
Tarakalla oli harakalla
pulskea pussi pullollaan
sitä ja tätä kiiltävätä,
kalisevata ja kilisevätä.
Näet kiiltävän varas on harakka paras.
Oli sormuksia ja riipuksia,
pellinpaloja, kultakaloja,
mitaleita ja pikareita,
mitä kaikkea lie ollutkaan .
Kyyllästyttyänsä huristeluun
harakka etsi suuren puun,
ja sen lumiset oksat koristi noilla
tarakan turhilla tavaroilla.
Se päätti näet
kutsua kesteihin
ihan kaikkien kylien väet.
Kuunkin se komensi katsomaan,
miten maassa joulua tanssitaan.
Ja ylläty, yllätys!
Jokaikisen killuvan koristeen
ja kähveltämänsä kappaleen
se antoi itsekullekin
ihan mieliksi takaisin.
Ja kuu!
Sekös nauraa hekotti mielissään!
– Kaija Pakkanen –

***

Hiipii viisi tonttua
tähtitaivaan alla.
Loistaa kaksi kynttilää
tuvan akkunalla.
Joulukuusi koristeltu,
äiti puuron keittää.
Lunta sataa hiljalleen,
voi kauas huolet heittää.
Joulun pienet kulkuset
ne kilkkaa heleämmin,
vaikka paukkuu pakkanen,
on sydämessä lämmin.

***

talkkio.blogspot.fi

Iloisesti, iloisesti
alkaa tontun joulupesti.
Kantapäissä siivet kilkkaa,
nyt me juostaan kiirenvilkkaa.
Tontuntöitä joulun alla:
toiveita on tulvimalla,
lumipilveen hukkuu katu,
joulu tulee niin kuin satu.
– Tittamari Marttinen –

***

Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena.
– Kaarina Helakisa –

***

Joulun aattona

Aamu vasta hämärtää,
illalla on joulu.
Lahjoja ei äiti nää,
eikä kerro lapsi tää
ennen kuin on joulu.

Vaikeaa on vaijeta
ennenkuin on joulu.
Illat yksin istua,
istua ja ommella,
kunnes tulee joulu.

Voi kun päivä pitkä on
ennenkuin on joulu!
Olen aivan onneton.
Äitikin niin vaiti on.
Illalla on joulu.

Jopa ilta hämärtää,
jopa joutuu joulu.
Hui kun mua hirvittää,
julmasti jo jännittää
odotettu joulu.
Koti loistaa valossa.
Meillä on jo joulu.
Tiuvut soivat salossa;
kohta ompi talossa
lahjoinensa joulu.
– Aili Nissinen –

***

Joulun edellä

Hiljaa illan hämärässä
joulu-ukko kulkee;
pimenevi metsän rinne,
yöhön seudun sulkee.
Ukko hiipii tupasien
pienoisien takaa;
kuuntelevi, katselevi,
muoto hällä vakaa.
Tähän aikaan ukolla
on yllin kyllin työtä,
täytyy olla liikkehellä
päivää sekä yötä.
Muistiin kaikki Matit, Maijat
ottaa tätyyy tarkoin.
Varat myöskin lueskella
yksin pennein, markoin.
Ettei kukaan ilman jäisi
– siinä ukon huoli.
Ettei lahjat väärin menis,
– siinä toinen puoli.
Hiljaa kulkee ukko kulta
illan hämärässä.
Lapset unta ihanata
uinuu lämpimässä.
– Aili Nissinen –

***

talkkio.blogspot.fi

Joulun satu

Kulkee päivän saatto
saapuu jouluaatto.

Lumi kattaa pihan
valkoisena ihan.

Äidillä on työtä
lapset hyörii myötä-

(Oisko apu noista,
pikkuveitikoista?)

Isä kuusen noutaa.
Kuka muukaan joutaa?

Veli sitoo lyhteen
varpusille yhteen.

Säkkiin joulupukin
lahjansa vie kukin.

Lahjat antaa pukki
valkoparta-ukki.

Isän äidin piltti
onhan ollut kiltti?

Matti sukset saapi
iloon puhkeaapi.

Leena kelkan soman,
aivan ikioman.

Pikkusisko Irja
-hälle kuvakirja.

Kuusen ympärillä
ollaan leikkisillä.

Sitten ilta koittaa
uni silmät voittaa.

Kynttiläiset palaa.
Pikkutonttu salaa

katsoo oven takaa,
joko lapset makaa.

Sammuu viime valo.
Uneen vaipuu talo.

Joulun satu säilyy,
unelmissa päilyy…

***

Joulu on punainen
kuin omppu punaposkinen.
Joulu on vihreä
kuin kuusenoksa metsässä.
Joulu on sininen
kuin iltataivas uninen.
Joulu on valkoinen
kuin vanupallo pehmoinen.
Joulu on kirjava ja täynnä iloa.
Joulu on ihanuutta tuhat kiloa.

***

Joulu oveen kolkuttaa
hymyy tuiskusäässä:
Lapsikullat avatkaa!
Olen aivan jäässä.
Kukkurainen vakka tää
harteita jo väsyttää.
Lahjoja on mulla.
Saanko sisään tulla?
Tule armas joulu!
– Z. Topelius –

***

Joulupukki

Joulupukki matkustaa
halki hyisen sään.
Kohta oveen koputtaa,
pääsee lämpimään.
Lasten silmät loistavat,
sulaa parran jää.
Pukin jalankantturat
hetken levähtää.
Sitten pitää kiiruhtaa
toisten lasten luo.
Tuolla moni odottaa,
mitä pukki tuo.

***

Joulutonttu

Suippolakki, harmaa takki,
pitkä parta, naurusuu.
Punasukka, harmaa tukka,
kasvot pyöreät kuin kuu.
Kengän kokka, pystynokka.
piipunpätkä verraton.
Housut harmaat, silmät armaat,
kenpä arvaa ken tuo on?
Tekee työtä kaiken yötä,
joulukiire hällä on.
Ei oo ukko suuren suuri,
joko arvaat, ken tuo on?
– A. Hiilimies –

***

talkkio.blogspot.fi

Kahdeksan pyryukon pyrypyrypoikaa
lipinlapin linnasta
lähtivät matkaan, voi miten vitivalkoista
lunta ne pyrypojat kantoivatkaan.
Pyryporo lensi ja ilo oli suuri,
kilikali soittivat pyryporon kellot.
Tuli toki vastaan isoiso kirkko ja kilikali
soittivat kellot.
Kipusivat kapusivat kirkontorniin,
lumireput selässä ja
lumisäkit vyössä, sikin sokin sirottivat
pyryn yli seudun
ja lumi tuli yhdessä yössä.
Aamulla joka kodin ikkunan ääreen
riensivät äiti, lapset ja taatto,
ja taasen oli jouluaatto.

***

Kirje joulupukille

Joulupukki, kuulehan,
tätä asiaa
kenellekään toiselle
et saa paljastaa;
minä olen lapsi vain,
sinä täysi mies,
ja kun saavut,
unessa olen kukaties.
Jouluaaton askareet
voimat viedä voi,
enkä saata kuulla,
kun ovikello soi.
Älä tule ovelle
hiljaa hymisten,
tule savupiipusta
alas rymisten.
Saahan veli veturin
sekä lennokin,
sisko keinuhevosta
toivoo hartaimmin.
Mitä itse tahtoisin,
sitä kerro en.
Kaipa sinä, viisas mies,
arvata voit sen.
– Jukka Itkonen –

***

Kotitontun askareita

Kotitonttu joulun aikaan
miten paljon tehdä saikaan!
Pitkin päivää riitti työtä,
tonttu hääri toistan myötä.
Lumet loi se riihitieltä.
Sitten jyvät nouti sieltä.
Lehmäin eteen heinät kantoi.
Kanoille myös vettä antoi.
Hevosille kaurat heitti,
loimin lämpimin ne peitti.
Vilkkui soma piippalakki,
tonttuhousut – harmaa takki…
Vasta ehtiessä illan,
palas loukkoon tallin sillan.

***

Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi pehmein kätösin?
Hän koskee ruutua sormellaan,
ja hiutale sulaa lennostaan,
ja pimeä ruutu valkenee,
ja tähti suurena säteilee.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi poskin punaisin?
Hän on omenan lihaa kokonaan,
hän on joulun tuoksua tulvillaan.
Hän on torttu ja luumu ja runsaus,
hän on herkullisin aistimus.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi silmin hohtavin?
Hän on kynttilän liekki lämpöinen,
hän on säihky ja kimmel hankien.
On piippalakkeja silmissään,
ja tähden hymy ja riemu jään.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi äänin helkkyvin?
Hän on soittorasian sulokkuus,
hän on kirkonkellojen totisuus.
Hän on nauru ja salainen supatus,
hän on kirkas tiukujen kilahdus.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi jaloin tanssivin?
Hän on tonttu ja poro Lapinmaan,
hän juoksee lahjoja pulkassaan.
Hän kiitää kirmaten jokaisen luo.
Hän, kerkeä, kukkiva, joulun tuo.

***

talkkio.blogspot.fi

Lapin pukki puhuu

Terveisiä, lapsukainen,
Lapin tähtitaivaan alta!
Mull’ on sulle tuliainen
-vaieta en enää malta.
Tääll’ on pieni käärö mulla
hymyä ja hyvää tuulta.
Siinä vasta aarre sulla:
sipaiset vain sillä huulta.
Kaikille voit siitä jakaa
onnea ja riemumieltä.
Mörrökölli suurin, vakaa
kirvoituksen löytää sieltä.
Sulje silmäs – annan sulle:
lahjan sielunsoppeen siirrän;
sydämesi avaa mulle,
hyvän tahdon sinne piirrän.
– Eero Salola –

***

Lelujen jouluparaati

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi,
joulujuhlan kunniaksi
lelukaupan tavarat
paraatissa astuvat,
tähän onkin hyvä aihe:
tää on myynnin ensi vaihe.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
torvet tekee juhlavaksi
marssin tämän soinnuillaan.
Autot eteen ajetaan,
nuket kulkee vaunuissansa,
jalan liikkuu muu vain kansa.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
rivin hiukan sekavaksi
tekee possut, apinat,
kukot, kanat, kalkkunat,
hohtaa sotilaiden tina,
marssivat he mahtavina.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
paraatin jo loppuvaksi
tonttu Tipi komentaa.
Nyt saa lelut odottaa,
koska Joulu-ukko joutaa,
heidät lasten luokse noutaa.

***

Lelukaupan ikkuna

Lelukaupan ikkunassa
sataa valkolunta.
Lelukaupan ikkunassa
soittaa soittokunta.
Lelukaupan ikkunassa
leikkijuna kiitää.
lelukaupan ikkunassa
lentokone liitää.
Lelukaupan ikkunassa
nukkepiiri pyörii.
Lelukaupan ikkunassa
tonttujoukko hyörii.

***

Lumiukot

Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee,
nysäpiipun, nysäpiipun suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa,
hangella heittävät kupperiskeikkaa!

***

Metsän laitaan, kannon juureen,
puiseen kiuluun, varsin suureen.
Tonttu kaataa jouluruokaa,
jänöt tyytyväisnä huokaa.

***

Mistä tunnet pienen tontun?

Punaisesta lakistansa,
harmahasta parrastansa,
hymystänsä lempeästä,
katseestansa veikeästä.
Siitä tunnet pienen tontun.
Mistä löydät pienen tontun?
Polulta taapertamasta,
tieltä tepastelemasta,
hämärissä huiskimasta,
lasten korvaan kuiskimasta.
Sieltä löydät pienen tontun.

***

Mitä kertoi mulle tonttu?
Pipari tuo joulun.
Kynttilä tuo joulun.
Himmeli tuo joulun.
Mitä muuta kertoi tonttu?
Antoi ajatuksen uuden,
kertoi joulun salaisuuden.
Rakkaus tuo joulun.
Näin kertoi tonttu.

***

Mökki täynnä makeaa,
mettä, mahlaa, hunajaa,
suklaata sulavaista,
marenkia maistuvaista,
siirappia, kanelia,
neilikkaa ja mantelia.
Fariiniset ikkunat,
marsipaanisaranat,
kinuskiset lattiat,
mainiolta maistuvat.
Joulu kun on lopuillaan,
mökki nurin kaadetaan,
namit päältä poimitaan,
katot, seinät ahmitaan.
Ensi vuonna uudestaan,
samanlainen leivotaan.
– Sirpa Karjalainen –

***

Nallen joulu

Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle,
pystyyn nosti pörröpäänsä,
kummasteli näkeemäänsä.
Metsän halki piippalakit,
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät, huiskuttivat…
Jäseniään venytteli nalle,
tuhmaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!
Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi,
avasi ja maistoi, maistoi…
Nukkui sitten uudestaan,
hyvä hymy huulillaan.

***

talkkio.blogspot.fi

Nukkua en edes malta.
Joulu tuntuu ihanalta!
Kuuntelen joulun kuisketta,
katselen joulun huisketta,
kahmaisen joulun tuoksuja,
kirmailen joulun juoksuja.
Heitän joulukuperkeikan,
veljestä teen tonttuveikan,
vedän päälle joulutakin,
kulkusia, rimpsujakin,
päähän pistän tonttulakin,
istun joukkoon tonttusakin!
– Tittamari Marttinen –

***

Olen joulukynttilä
valon, lämmön luon.
Juhlamieltä iloa
joka kotiin tuon.

 Joulukuusi olen mä
tulen luoksesi,
koristat mut kultavöin
jouluaatoksi.

 Joulutähden tunnethan,
näytän sulle tien,
seimivuoteen äärelle
Betlehemiin vien.

 Älä lapsi milloinkaan
meitä unohda,
olkoon aina joulusi
lämmin valoisa.

***

Olen tonttu, enkä muuta.
Töllistelen illan kuuta.
Kädessäni varpuluuta
puhdistelen kujansuuta.
Olen tonttu, taon, hakkaan,
lahjat juhlavasti lakkaan.
Joulun tullen kääröt nakkaan
Joulupukin suureen vakkaan.
– Ester Ahokainen –

***

Olen tonttu Toisenlainen,
nauravainen
veitikka.
Murjotus ei mulle sovi.
Sykkii povi
iloa.
Mistelistä oksan taitoin,
lahjat laitoin
konttiini.
Suunnitelma tänään mulla:
Saanko tulla
vieraaksi?
– Ester Ahokainen –

***

Peikkoäiti pehmoinen,
joulupuuron keitti.
Aattoaamu suloinen,
lunta maahan heitti.

 Pitkä päivä – peikot huokaa,
kunnes ilta sarastaa.
Suklaaherkut pöytään tuokaa,
massut täyteen niillä saa.

 Aattoillan odotuksen,
lahjakääröt palkitsee.
Tonttu kuullut on toivomuksen,
pikkupeikot iloitsee.
– Birgit Ahokas –

***

Pieni salaisuus

Älä sulje oveasi
joulutontulta!
Tontulla on tuomisina
paljon iloa.

Anna tontun sytyttää
se pieni kynttilä!
Silloin siitä joka soppeen
hehkuu lämpöä.

Kuuntele, kun joulutonttu
korvaan kuiskuttaa!
Sitä pientä salaisuutta
kertoa ei saa.
– Ester Ahokainen –

***

Pikkuinen tonttu hyppeli näin,
jalassa tossut väärinpäin.
Pikkuinen tonttu huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!
Tip tap, huuteli näin,
tip tap, huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!

***

Pikku peikko, takkutukka,
pitkä häntä, risa sukka.
Istuu, itkee, kannon päässä,
kaikki varpaat aivan jäässä.
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan.
Auttoi päälle villatakin,
pisti päähän tonttulakin.
Pikku peikko, tupsutukka,
pitkä häntä, siisti sukka.
Istuu, nauraa, kannon päässä.
Eipä ole enää varpaat jäässä.

***

Suippolakki, harmaa takki,
pitkä parta, naurusuu.
Punasukka, harmaa tukka,
kasvot pyöreät kuin kuu.

Kengän kokka, pystynokka.
piipunpätkä verraton.
Housut harmaat, silmät armaat,
kenpä arvaa ken tuo on?

Tekee työtä kaiken yötä,
joulukiire hällä on.
Ei oo ukko suuren suuri,
joko arvaat, ken tuo on?

***

Sulle lapsi, herkimmin,
tähdet tarinoi.
Sulle myöskin, kirkkahin,
joulun sävel soi.

Sulle kuusen kynttilät
vilkkuu, kimmeltää.
Joululaulut helkkyvät,
sulle väräjää.

***

talkkio.blogspot.fi

Talvi-iltana

Huurre puita huokuilee
talvitaivaan alla.
Suksen latu suhisee
hiljaa kuutamolla.

Ikkunasta katselee
pieni piltti rukka.
Ikkunahan ilmaantuu
jäinen kultakukka.

Lapsi katsoo kaihoten
katsoo ikkunalla.
Hiihtää jouluenkeli
hiljaa kuutamolla.

***

Tonttu kasvaa

Tonttu syntyi toukokuussa.
Oli hiirenkorvat puussa.
Kesäkuussa päivä paistoi.
Tonttu mansikoita maistoi.
Heinäkuussa helle hyöri.
Rantaveessä poika pyöri.
Elokuu vei metsään pienet,
säilöön saatiin marjat, sienet.
Syyskuu koulunkäynnin keksi.
Tuli tonttu totiseksi.
Lokakuussa läksyt luisti.
Aapisensa tonttu muisti.
Marraskuussa tuiski lunta.
Tonttu nukkui tontun unta.
Siitä varttui voima uusi,
virkeänä tonttu huusi:
– Joulukuussa lahjat nakkaan,
poronpulkkaan, tuohivakkaan.
– Ester Ahokainen –

***

Tonttu Tilleri,
pieni kuin pilleri.
Savupiippuun kurkki,
uteli ja urkki.

 Selville jo saikin,
puuhat Matin, Maikin.
Mutta liian syvään,
pyrki ylettymään.

 Hupsis, polvet nousi,
jalat ylös sousi.
Putos uunin loukkoon,
joutui ihmisjoukkoon!

 Pelästyi jo tuota,
kiirein uunin luota,
oven suuhun ehti,
ulos puikkelehti.

 Noki pöllähteli,
tassut tömähteli,
metsään kun hän juoksi,
toisten tonttuin luokse.

***

Tontut pyörivät ja hyörivät, heillä kiire mahdoton,
sillä ihan kohta jouluaatto taas jo kerran on,
kilke ja kalke kaikuu pukin pajasta yötä päivää näin,
rientää itse joulupukki jo tuolta tänne päin.
Tovin katselee pukki tuimanakin tonttujaan,
jaellen sinne tänne määräyksiään ja ohjeitaan,
lahjavuoret kasvavat jo ihan kohta kattoon asti,
onpa kohta vedettävänä porolla taas aikamoinen lasti.
Mutta kas, kun aatto saa niin kaikki valmista on juuri,
rauha ja odottava hiljaisuus on Korvatunturilla suuri,
ja kun tähdet taivahalla kirkkaimpana leimahtaa,
niin Joulupukki tonttuneinsa taas matkaan saa!
– Anni Swan –

***

Tuhat tiukua hännässään
lähti peikko, tuo joulua etsimään.
Suuri toivomus rinnassaan
kulki metsään, hämärään.

Painoi posken, lumeen pehmeään
mikä taika siitä syntyikään,
valo syttyi pimeään
tuoden lämmön sisimpään.

Tuhat tiukua hännässään
peikko, onnen hehkussaan
sai hangen kimaltamaan
löysi näin, Joulun onnenmaan.

***

Uppo-Nallen jouluruno

 Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukarhu on asialla
oksien peitossa kuusen alla.

 Karhulla mielessään jouluiset ilot,
purkki ja lahjat ja omenakilot.
Siksipä heilahtaa karvainen tassu,
siksipä kurisee massu,
että on tarpeen hetkinen vartoa,
odottaa, paastota, punoa vartoa.

 Jälkeen koulun on odotus joulun,
kaikkein kauneinta maailmassa.

 Karhun mielessä joulu väikkyy,
kynttilän valo silmissä läikkyy.
Mieli on auvoinen, mieli on avoin,
viettääkseen joulua jouluisin tavoin.
– Elina Karjalainen –

***

Voi jouluntulon tuntea,
kun paljon on salaamista
ja aamun tullen odottaa,
mitä löytyy kalenterista.

Voi jouluntulon tuntea,
kun leipoo pipareita,
tai kun siivoaa, paketoi, piilottaa,
no jo on askareita!

Voi jouluntulon tuntea
jo vaikka nenänpäässä.
Kun tuoksut täyttävät keittiön
ja ulkona posket ovat jäässä.

***

Äiti joulupuuroaan
keittää verratonta.
Kohta, kohta avataan
salaisuutta monta.

 Pikku tonttu tipsuttaa
tupsulakki päässä.
Kuka tulee porstuaan
pitkä parta jäässä?

 Juhlamieltä täynnä on
koko pieni talo.
Paista aina sydämeen
kodin jouluvalo!

***

Etusivulle