Ellei ois isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei kotia, kotipihaa , pihapuutakaan.
Perhe ilma mummia kun syntyä ei vois
niin minkälaista täällä sitten ois?
Ei lapsienkaan laulut missään sois.
Ellei olis isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei lihapullaa, muussia, ei soppaluutakaan..
Mummi pula-aikoinakin reseptinsä ties,
ain lämpöisenä hällä hehkui leis,
ja sytötetty on kuntoon Suomen mies!
Ellei olis isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei Helsinkiä, Kotkaa eikä Joensuutakaan.
Isoäiti luonut koko kotimaamme on,
sen perinteet ja sanavaraston
ja tosille suo kaiken ansion!
On isoäiti ihmeellinen nainen,
kaikkein tärkein perussuomalainen.
Taitavuudessaan niin tarumainen
Isoäiti ihme on.
- Juha Vainio-
***
Isoäiti kultainen
istuu sukkaa kutoen,
kertoo joskus monenmoista
peikoista ja prinsessoista.
***
Juokse, juokse joutuisaan,
kohta tullaan mummolaan.
Siell’ on hauska, hyvä olla,
leikit monet kartanolla.
Mummo antaa sokeria
sekä muita namusia.
Mutta kaiken lystin yli
hauskin ompi mummon syli.
– Alli Nissinen -
***
Kuka meitä aina passaa,
hellyyttä ja suukkoja hassaa?
Mummo ikioma,
mukava ja soma.
Onnea Sulle toivotamme,
lentosuukkoja lähetämme.
***
Käsi kädessä kävellään
tämä on hyvä hetki.
Pilvet lähtevät lentämään,
onpa tuulinen retki!
Kaikki puettu vihreään,
puut, pensaat ja puiston multa.
Käsi kädessä kävellään,
mummo ja mummon kulta.
***
Maailmassa on meidän mummo
parhain ihmisistä.
Hän on hyvä, hän on hellä
kallein ystävistä.
***
Meidän mummi on pehmoinen,
niin kuin lämmin pulla.
Vaikka olisin kiukkuinen,
mummin luo saan tulla.
***
Meidän mummo
Maailmass’ on meidän mummo
parhain ihmisistä,
hän on hellä, hän on hyvä,
kallein ystävistä.
Tuolissansa mummo istuu
aina ahkerana,
meille ompi toverina
aina hupaisana.
Leikit kaikki ymmärtää hän,
surut kaikki suistaa.
Aina meitä pienoisia,
hellästi hän muistaa.
Mummon luo ei murheissansa,
koskaan mene suotta.
Jospa mummo elää saisi
vielä sata vuotta!
– Alli Nissinen -
***
Mennään yhdessä parvekkeelle
aamupalalle, iltateelle
kastelemaan kukkia,
kuivattamaan sukkia,
kutittamaan ukkia,
puhaltamaan pilvet lentoon.
Istutaan parveketuolille,
annetaan piutpaut huolille.
***
Mummo kertoo satujansa,
aina yhä uudestansa.
Silti kohtaan aina uudet,
sadun ihmeet, ihanuudet.
***
Mummo onkin käynyt siellä,
suuren sadun valtatiellä.
Kuullut kuiskeet sadun lehdon,
nähnyt satulapsen kehdon!
***
Onnea isoäidille,
aurinkoa kevätpäiville!
***
Onnea sinulle, Ida-mummu,
tahdomme toivottaa,
kauneimman punaruusun
sinulle ojentaa.
***
Polkupyörän lainasimme
sillä näin me ajellaan.
Mutta minne? Vaikka sinne,
missä tie vie mummolaan.
Minä poljen, sinä ohjaat,
niinkuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme
pilvenhattaraa ei näy.
Eväspussin äiti meille
mukaan muisti ojentaa.
Syötyämme levähdämme,
sillä siitä voimaa saa.
Minä poljen, sinä ohjaat
niin kuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme,
pilvenhattaraa ei näy.
Kun on tehty pyöräretki
mummon luokse mummolaan,
pyörän laitan taakse aitan
seinän viereen nukkumaan.
Minä poljen, sinä ohjaat
niin kuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme,
pilvenhattaraa ei näy.
***
Sylillisen halausta saat mummini mun.
Ei ole maailmassa toista kaltaistasi sun.
***
Tuskin missään maailmassa,
on kuin meidän mummolassa!
Kukat kukkii – päivä paistaa,
herkkuja saa siellä maistaa.


